Jyrsijän ripulin hoito-ohjeet
Jyrsijät ovat kasvissyöjiä, joiden ruuansulatukselle on tärkeää ravinnon korkea kuitupitoisuus sekä suolistossa oleva runsas bakteerikasvusto ja pieneliöstö. Ruuansulatuksen kannalta on tärkeää, että mikrobeilla on tasaiset olosuhteet. Muutokset pieneliöstössä ja bakteerikasvustossa aiheuttavat yleensä haitallisten bakteerien lisääntymisen, mikä tyypillisimmillään ilmenee ripulina. Valtaosa jyrsijöiden ripulitapauksista on seurausta ruokinnan äkillisestä muutoksesta tai huonolaatuisesta ravinnosta. Syitä pieneliöstön ja bakteerikasvuston muutoksiin […]
Koiran ja kissan hammassairaudet
Joka viides eläinlääkärillä käyvistä eri-ikäisistä ja -rotuisista koirista kärsii hammaskivestä ja ientulehduksesta. Tutkimukset osoittavat, että 80 %:lla noin kahden vuoden ikäisistä koirista ja 70 %:lla saman ikäisistä kissoista on hammassairauksiin viittaavia oireita. Tämän vuoksi on tärkeää säilyttää lemmikin suun eli hampaiden ja ikenien terveys koko sen eliniän ajan. Päivittäinen hampaiden harjaaminen vähentää plakin ja hammaskiven […]
Koiran ja kissan diabetes
Yleistä koiran ja kissan diabeteksesta Diabetes mellitus, eli sokeritauti johtuu koirilla yleensä siitä, että insuliinin eritys haimasta vähenee. Koiran sairastama diabetes on tyyppiä I. Taudin puhkeamiseen vaikuttavia syitä ei kaikkia tunneta. Narttukoirilla tautia esiintyy n. kolme kertaa enemmän kuin uroksilla. Oireet puhkeavat usein kiimojen yhteydessä. Vanhoilla eläimillä sairaus on yleisempi kuin nuorilla. Kissat sairastuvat tyypin […]
Naaraskissan sterilisaatio
Naaraskissan kiiman merkkejä ovat rauhattomuus, mouruaminen ja virtsalla merkkailu. Kiima-aika ajoittuu yleensä valoisaan vuodenaikaan ja toistuu 2-3 vk:n välein. Naaraskissan tiinehtyminen on mahdollista heti, kun kissa tulee ensimmäiseen kiimaan eli saavuttaa sukukypsyyden. Suosittelemme naaraskissalle sterilisaatioleikkausta aikaisintaan 6 kuukauden iässä ja kun kissa painaa vähintään 2 kg. Steriloimaton naaraskissa voi tiinehtyä jopa 2-3 kertaa vuoden sisällä. […]
Bakteeriperäinen virtsatietulehdus
Bakteeriperäisen virtsatietulehduksen yleisimpiä oireita ovat: – tihentynyt virtsaaminen– virtsaamisvaikeudet– verivirtsaisuus– pahanhajuinen virtsa– kipu virtsatessa– genitaalialueen nuoleminen Pidemmälle edennyt tulehdus saattaa aiheuttaa myös ruokahaluttomuutta ja yleiskunnon laskua. Bakteeriperäinen virtsatulehdus diagnosoidaan virtsanäytetutkimuksella. Mikäli lemmikiltä ei saada otettua virtsanäytettä kotioloissa, voidaan virtsanäyte ottaa klinikalla suoraan rakosta kystosenteesillä, eli vatsapeitteiden läpi ultraääniohjauksessa. Näin otettu näyte on myös puhdas ja […]
Kissan virtsakivitauti
Kissan alempien virtsateiden sairaudet (FLUTD) Yleistä taudista Virtsateiden tukos- ja tulehdusoireisto on kaupunkilaiskissojen yleisimpiä tauteja. Tautiin kuuluu useita eri oireita, jotka voivat esiintyä joko yhdessä tai erikseen: Tautia esiintyy sekä uros- että narttukissoilla. Tukokset ovat yleisempiä uroskissoilla, koska narttukissojen virtsaputki on laajempi, eikä se tukkeudu niin helposti. Narttukissojen vaivana on useimmin virtsatietulehdus. Kissat ovat erityisen […]
Valmistautuminen leikkaukseen kotona
Lemmikkisi nukutetaan leikkauksen ajaksi. Ennen leikkausta tulee potilasturvallisuuden vuoksi huomioida seuraavaa: 1) Lemmikin on oltava täydellisellä ruokapaastolla vähintään 4-6 tuntia (kissa), 6-8 tuntia (koira) ja juomatta 2 tuntia ennen leikkausta. Jos kyseessä on alle vuoden ikäinen pentu, paastotus erillisen ohjeen mukaan. Ruoansulatuskanavan leikkauksissa/tähystyksissä paaston tulee olla 12 tuntia. Muutamana leikkausta edeltävänä päivänä ruokana annetaan pehmeää […]
Loishäätö
Koiran loiset Koiran sisäloiset Suolinkaiset ovat sisäloisista yleisimpiä. Tartunnan voi saada loisen munilla saastuneesta ulosteesta tai emosta pentuun maidon välityksellä. Heisimatotartunnan voi saada raa’asta kalasta ja pienjyrsijöistä. Muita sisäloisia ovat mm. haka- ja piiskamadot. Madota koirasi säännöllisesti, esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Madotus on hyvä antaa myös n. viikko ennen rokotusta. Pennun madotus suoritetaan 2-3, 5, […]
Lemmikkieläimen tunnistusmerkintä
Lemmikkieläimen tunnistusmerkinnällä tarkoitetaan eläimen merkitsemistä joko mikrosirulla tai tatuoinnilla. Mikrosiru on niskaan laitettava tunnistesiru, mikä voidaan lukea mikrosirun lukulaitteella. Yleensä se laitetaan koiralle pentuiässä. Tatuointia käytetään nykyään enää harvoin. Euroopan yhteisön alueella kaikki maahantuotavat koirat, kissat, hillerit ja fretit on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla tai selkeästi luettavalla tatuoinnilla. Vuoden 2010 jälkeen eläimellä hyväksytään tunnistusmerkintänä ainoastaan mikrosiru. […]
Matkustaminen lemmikin kanssa
Lemmikkieläinten tuonti ja vienti jakaantuu pääsääntöisesti kahteen osa-alueeseen eli onko kyse EU -jäsenvaltion kanssa tapahtuvasta tuonnista tai viennistä vai onko kyseessä EU:n ulkopuolinen valtio eli niin sanottu kolmasmaa. Lemmikkieläinten tuonti- ja vientisäädökset kuuluvat kohdemaan lainsäädännön piiriin eli lemmikin matkustaessa, omistaja voi itse ottaa yhteyttä kohdemaansa suurlähetystöön tai eläinlääkintäviranomaisiin tarkempia tietoja saadakseen. Lisätietoja asiasta saa myös […]
