Jyrsijät ovat kasvissyöjiä, joiden ruuansulatukselle on tärkeää ravinnon korkea kuitupitoisuus sekä suolistossa oleva runsas bakteerikasvusto ja pieneliöstö. Ruuansulatuksen kannalta on tärkeää, että mikrobeilla on tasaiset olosuhteet. Muutokset pieneliöstössä ja bakteerikasvustossa aiheuttavat yleensä haitallisten bakteerien lisääntymisen, mikä tyypillisimmillään ilmenee ripulina. Valtaosa jyrsijöiden ripulitapauksista on seurausta ruokinnan äkillisestä muutoksesta tai huonolaatuisesta ravinnosta.
Syitä pieneliöstön ja bakteerikasvuston muutoksiin ovat esimerkiksi äkillinen ruokinnan muutos, antibioottihoito, huonolaatuinen heinä, liiallinen tuoreravinnon määrä (keväisin esim. liiallinen tuoreen ruohon tai voikukan lehtien määrä), stressi ja epähygieeniset olot. Myös useat eri bakteerit voivat aiheutttaa suolistotulehduksia. Bakteerit voivat olla peräisin esimerkiksi pilaantuneista vihanneksista tai huonolaatuisesta vedestä.
Liian hiilihydraattipitoisen ruokavalion (esim. runsaasti jyviä) seurauksena jyrsijät tulevat nopeasti kylläiseksi eivätkä syö kuivaa heinää niin paljon kuin suoliston normaali toiminta vaatisi. Ravinnon riittämätön kuidun määrä vähentää suoliston toimintaa, mikä altistaa epänormaalille bakteerien käymiselle paksusuolessa ja pidentyneelle ravinnon sulamiselle. Tämän seurauksena suoliston bakteerikasvusto muuttuu.
Jyrsijät syövät isoja, kosteita papanoita suoraan peräaukon suulta. Näissä ns. yöpapanoissa on runsaasti valkuaisaineita, vitamiineja, kivennäisaineita ja ruuansulatukselle välttämättömiä pieneliöitä. Yöpapanoiden syönti on täysin normaalia ja lisäksi välttämätöntä jyrsijöiden ruuansulatukselle. Stressi estää yöpapanoiden muodostumista ja täten haittaa myös ruuansulatusta.
Jyrsijän ripulin hoito eläinlääkärissä
Jos jyrsijällä on voimakkaita ripulioireita tai yleisvointi huonontunut, on se saatava eläinlääkärin hoitoon mahdollisimman nopeasti. Ripulin aiheuttajaa ei aina välttämättä saada selville, vaan hoito on oireiden mukaista. Eläinlääkärin antama hoito riippuu potilaan oireiden vakavuudesta. Yleensä eläin saa nestehoitoa nahan alle elimistön kuivumisen ehkäisemiseksi sekä vitamiineja pistoksina yleiskunnon kohottamiseksi. Mikäli hoito vaatii antibioottia, saa lemmikki ensimmäisen annoksen yleensä pistoksena.
Tukihoito kotona jyrsijän ripulille
Ripuloivan jyrsijän tärkein ravinnonlähde on kuiva heinä. Väkirehun (mm. leipä, jyvät) ja tuoreravinnon osuutta on pienennettävä muutamassa päivässä ja jätettävä jopa kokonaan pois kunnes ripuli on parantunut. Tässäkin on tosin muistettava, ettei ruokavaliossa saa tapahtua äkillisiä muutoksia.
Ripuloivan jyrsijän elimistö menettää runsaasti nestettä, mikä heikentää eläimen vointia. Tämän takia on varmistettava, että lemmikki juo riittävästi. Tarvittaessa sille on juotettava vettä tai lemmikeille tarkoitettua elektrolyyttiliuosta (Nutri-plus geeli tai Nutrisal-jauhe) ruiskun avulla. Päivittäinen ylläpitonestetarve on 100-120 ml / kg.
Jyrsijät eivät kestä paastoa. Mikäli ripulin takia ruokahalu on huonontunut, on lemmikkiä syötettävä ruiskun avulla. Näin ehkäistään suoliston toiminnan lamaantuminen ja varmistetaan riittävä ravinnon saanti. Jyrsijöille on hyvä antaa myös terveen lajitoverin papanoita, jotta suoliston bakteeri- ja pieneliökanta palautuisi normaaliksi mahdollisimman nopeasti. Maitohappobakteereistakin voi olla apua.
Monivitamiinivalmisteen antaminen on suositeltavaa yleisvoinnin parantamiseksi. Sairaan jyrsijän on saatava 50 mg C-vitamiinia päivittäin.
Sopivaa ruokaa on esimerkiksi seuraavan reseptin mukaan tehty seos:
- 0,5 dl veteen keitettyä löysää kauravelliä tai vauvoille tarkoitettua vihannessosetta
- muutamia heinäpellettejä liuotettuna mukaan
- 1 tl terveen jyrsijän papanoita liotettuna
- muutama tippa monivitamiinivalmistetta
Tätä seosta annetaan potilaan koosta ja kunnosta riippuen 2-5 ml kerrallaan 3-5 kertaa päivässä.
Ulosteen tahrimat takapää ja tassut pestään riittävän usein lämpimällä vedellä ja kuivataan huolellisesti. Lemmikillä on oltava riittävästi puhtaita kuivikkeita häkissä, joka on vedottomassa ja rauhallisessa paikassa. Ulosteen koostumus normalisoituu tavallisimmin muutaman päivän viiveellä siitä kun lemmikki alkaa taas syödä kunnolla. Normaaliin ruokavalioon siirrytään vähitellen usean päivän aikana vasta kun ripuli on täysin parantunut.
Ennuste
Stressin ja ruokintamuutosten aiheuttamaan ruokahaluttomuuteen ja ripuliin tukihoito ja heinädieetti useimmiten auttavat. Näin on etenkin silloin jos eläin saadaan hoitoon riittävän aikaisin, kun sen yleisvointi on vielä hyvä. Bakteereista johtuvan ripulin hoidossa ennuste on sen sijaan varauksellisempi, etenkin jos eläimen yleisvointi on jo heikentynyt.
Jyrsijän ripulin ehkäisy
Ehkäisevät toimenpiteet ovat aina tehokkaampia kuin sairauden hoito. Kaikilla jyrsijöillä tulee välttää stressiä. Ruoka ei saa olla likaista eikä kylmää. Mahdolliset ruokinnanmuutokset tulee tehdä vähitellen. Erityisen varovainen tulee olla keväisin, kun tuoretta ruohoa ja voikukanlehtiä on saatavilla. Tuore ruoho annetaan heti kun se on kerätty ja syömättä jäänyt tuoreravinto kerätään pois muutaman tunnin kuluttua. Oikean ruokavalion ja etenkin sen sisältämän kuidun on todettu suojaavan ripulilta, koska kuitu edistää suoliston toimintaa. Tämän vuoksi hyvälaatuista heinää tulee aina olla tarjolla. Ruoka-astiat ja vesipullo on pestävä päivittäin. Puhdasta vettä tulee aina olla saatavilla.
