Kissan neurologiset oireet: milloin tarvitaan magneettikuvausta?

Tutustu myös Oulun Eläinklinikan kissan neurologiapalveluihin.

Mitkä ovat kissan yleisimmät neurologiset oireet?

Kissan hermoston sairauksiin liittyvät oireet voivat olla moninaisia, ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievästä huomattavaan. Yleisimpiä merkkejä ovat:

Tasapainohäiriöt: kissa kaatuilee, kompuroi tai kallistaa päätään toistuvasti sivulle. Tasapainohäiriön taustalla voi olla sisäkorvan tulehdus tai keskushermoston ongelma. Aiheesta lisää artikkelissamme kissan tasapainohäiriöistä.

Kohtaukset: äkilliset lihasnykäykset, kouristelu tai tajunnan menetys viittaavat usein epilepsiaan tai muuhun aivosairauteen.

Muuttunut liikkuminen: epävarma kävely, raajojen heikkous tai koordinaatio-ongelmat voivat kertoa selkäytimen tai hermoston vauriosta.

Raajojen heikkous: yhden tai useamman raajan voimattomuus tai osittainen halvaus on aina syytä tutkia pikaisesti.

Äkillinen sokeus: näön menettäminen nopeasti voi johtua aivojen tai näköhermon sairaudesta ja vaatii kiireellistä arviota.

Pään kallistuminen: jatkuva pään vinoasento liittyy usein tasapainoelimen tai pikkuaivojen häiriöön.

Poikkeava käyttäytyminen: äkillinen sekavuus, ahdistuneisuus, aggressiivisuus tai tavanomaisesta poikkeava mielentila voivat olla merkki aivosairaudesta.

Kissan tasapainohäiriö voi olla neurologinen oire

Tasapainohäiriö on yksi näkyvimmistä oireista, jotka saavat kissanomistajan huolestumaan. Kissa voi horjua, kaatua, liikkua epävarmasti tai pitää päätään kallistuneena.

Tasapainoon vaikuttava järjestelmä ulottuu sisäkorvasta hermoratojen kautta aivoihin, joten oireen perusteella ei voida suoraan päätellä sen syytä tai sijaintia.

Kissa kannattaa tutkia erityisesti silloin, kun tasapainohäiriö alkaa äkillisesti, oire on voimakas tai siihen liittyy muita neurologisia oireita.

Lue tarkemmin kissan tasapainohäiriöiden syistä ja tutkimisesta.

Kissan kohtaukset ja muut aivoihin viittaavat neurologiset oireet

Kohtaus on selvä syy hakeutua eläinlääkärin arvioon. Kohtausoire voi näkyä voimakkaana koko kehon kouristeluna, mutta neurologiset kohtausoireet eivät aina ole yhtä helposti tunnistettavia.

Myös kissan poikkeava käyttäytyminen, reagoinnin muuttuminen, ympyrän kiertäminen tai muu selvä muutos normaalissa toiminnassa voi johtaa neurologisen sairauden epäilyyn.

Eläinlääkäri arvioi ensin, onko oire todennäköisesti neurologinen ja mihin hermoston osaan se voisi liittyä. Samalla selvitetään, voiko oireelle löytyä muu elimellinen syy.

Aivoihin liittyvän sairauden selvittämisessä kissan magneettikuvaus voi olla yksi keskeisistä jatkotutkimuksista, mutta tutkimuspäätös tehdään aina kokonaisarvion perusteella.

Raajojen heikkous ja halvausoireet kissalla

Neurologinen sairaus voi vaikuttaa myös kissan liikkumiseen. Omistaja saattaa huomata, ettei kissa hyppää tavalliseen tapaan, takajalat tuntuvat heikoilta tai kissa vetää yhtä raajaa mukanaan.

Voimakas tai äkillinen liikkumiskyvyn heikkeneminen vaatii nopeaa eläinlääkärin arviota. Kaikki raajojen heikkous ei johdu hermostosta, joten tutkimuksessa on tärkeää erottaa toisistaan esimerkiksi neurologiset, ortopediset ja muut elimelliset syyt.

Neurologisessa tutkimuksessa voidaan arvioida, viittaavatko löydökset esimerkiksi selkäytimen, hermojuurten, ääreishermojen vai muun hermoston alueen ongelmaan.

Miten kissan neurologiset oireet tutkitaan?

Kun kissalla epäillään neurologista sairautta, tutkimukset aloitetaan esitiedoista sekä yleis- ja neurologisesta tutkimuksesta.

Omistajan kertomat havainnot ovat tärkeitä. Eläinlääkärille kannattaa kertoa esimerkiksi:

• milloin oire alkoi
• alkoiko se äkillisesti vai vähitellen
• onko oire jatkuva vai kohtauksittainen
• onko oire pahentunut
• onko kissalla ollut vastaavaa aikaisemmin
• onko kissalla muita sairauksia
• mitä lääkkeitä kissa käyttää
• onko tapahtunut tapaturmaa tai mahdollista altistumista haitalliselle aineelle.

Neurologisessa tutkimuksessa arvioidaan muun muassa kissan vireystilaa, liikkumista, asentotuntoreaktioita, selkäydinrefleksejä ja aivohermojen toimintaa.

Näiden löydösten avulla eläinlääkäri pyrkii paikallistamaan ongelman tiettyyn hermoston osaan.

Lue lisää siitä, miten kissan neurologinen tutkimus tehdään Oulun Eläinklinikalla.

Milloin kissan neurologiset oireet vaativat magneettikuvausta?

Kissan magneettikuvaus voi tulla kyseeseen, kun neurologisen tutkimuksen perusteella epäillään aivojen, selkäytimen tai muiden pehmytkudosten alueella olevaa muutosta, jota on tarpeen tutkia tarkemmin.

Magneettikuvausta voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun kissalla on:

• toistuvia tai muuten selvitettäviä kohtauksia
• selvä tasapainohäiriö
• neurologiseen sairauteen viittaava pään kallistus
• raajojen heikkoutta tai halvausoireita
• epäily selkäytimen sairaudesta
• jatkuvaa kipua, jonka epäillään liittyvän hermostoon
• neurologisia löydöksiä, joiden syy ei selviä perustutkimuksilla
• muita aivoihin tai selkäytimeen paikallistuvia oireita.

Magneettikuvaus ei kuitenkaan ole automaattisesti ensimmäinen tutkimus jokaiselle neurologisesti oireilevalle kissalle. Joissakin tilanteissa tarvitaan ensin esimerkiksi veri- tai virtsatutkimuksia, röntgenkuvia tai muita tutkimuksia.

Mitä kissan magneettikuvauksella voidaan tutkia?

Magneettikuvaus eli MRI soveltuu erittäin hyvin pehmytkudosten tutkimiseen. Neurologiassa sen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi aivoja, selkäydintä ja niiden ympäröiviä rakenteita.

Tutkimuksen tavoitteena ei ole pelkästään todeta, että jotain poikkeavaa on tapahtunut. Kuvantamisen avulla pyritään selvittämään muutoksen sijaintia, laajuutta ja luonnetta niin, että kissalle voidaan suunnitella oikea jatkohoito.

Kuvattava alue valitaan neurologisen tutkimuksen ja muiden löydösten perusteella. Hyvä oireiden paikallistaminen ennen kuvausta on tärkeää, jotta tutkimus voidaan kohdistaa oikealle alueelle.

Magneettikuvaus vai CBCT kissan neurologisten oireiden tutkimiseen?

Kissanomistajan ei tarvitse itse tietää, mikä kuvantamismenetelmä kissalle pitäisi valita.

Magneettikuvaus on yleensä vahvimmillaan aivojen, selkäytimen ja muiden pehmytkudosten tutkimisessa. CBCT-kuvauksesta saadaan puolestaan erittäin tarkkaa tietoa erityisesti luista, hampaista ja muista kovista rakenteista.

Jos kissalla on esimerkiksi pään alueen oireita, tutkimusmenetelmän valinta riippuu siitä, epäilläänkö ongelman sijaitsevan ensisijaisesti aivoissa, korvan alueella, hampaissa, kallon rakenteissa vai muualla.

Eläinlääkäri valitsee tutkimusmenetelmän kliinisen tutkimuksen perusteella.

Lue lisää artikkelista CBCT vai magneettikuvaus koiralla ja kissalla – milloin kumpi tutkimus on oikea valinta?.

Tarvitseeko kissa nukuttaa magneettikuvausta varten?

Magneettikuvauksen aikana potilaan on pysyttävä täysin paikallaan, sillä liike heikentää kuvien laatua. Tästä syystä eläinten magneettikuvaus tehdään yleensä yleisanestesiassa.

Ennen tutkimusta kissan terveydentila arvioidaan ja anestesia suunnitellaan yksilöllisesti. Tarvittaessa ennen nukutusta voidaan tehdä esimerkiksi laboratoriotutkimuksia.

Klinikka antaa omistajalle yksilölliset valmistautumisohjeet ennen tutkimuspäivää.

Milloin kissan neurologinen oire vaatii päivystystä?

Kaikkien neurologisten oireiden kanssa ei tarvitse lähteä välittömästi päivystykseen, mutta äkilliset tai voimakkaat oireet voivat vaatia nopeaa hoitoa.

Ota yhteyttä eläinlääkäriin viipymättä esimerkiksi silloin, jos:

• kissalla on kohtaus
• kohtaukset toistuvat
• kissa ei kykene seisomaan tai liikkumaan normaalisti
• kissalle kehittyy äkillinen halvausoire
• kissan tajunnantaso tai reagointi muuttuu selvästi
• yleisvointi heikkenee nopeasti
• kissalla on voimakasta kipua.

Jos olet epävarma tilanteen kiireellisyydestä, soita ensin klinikalle. Oulun Eläinklinikan eläinlääkäripäivystys Oulussa palvelee vuoden jokaisena päivänä klo 8–24 numerossa 08 554 5850.